#1291 F/A-18C Hornet
Purchased products will not feature the Squadron Prints watermark
Description
Squadron Prints Lithograph No. 1291 - F/A-18C Hornet, HN-421, 21st Fighter Squadron (HävLLv 21), Satakunta Air Command, Pirkkala, FInland.
Hävittäjälentolaivue 21 perinneyksiköiden alkuvuosikymmenet painottuivat yhteistoimintaan maa- ja merivoimien kanssa. Sortavalan ja Kasinhännän aikaan konekalusto ja lentojen lukumäärät olivat varsin vaatimattomia. Lentotoiminta vilkastui 1920-luvulla ja normaalin koulutus- ja kokeilulentotoiminnan lisäksi laivueet suorittivat meritiedustelulentoja, ilmakuvauslentoja, ilmataisteluharjoituksia, pommitus- ja maalilentoja. Pääkalustona toimi Hansa-koneet, joiden kyljissä komeili jo tuolloin kalasääksitunnus. Kalasääksi virallistettiin Hävittäjälentolaivue 21 tunnukseksi 29.8.1974. Tunnus pohjautui HävLLv 24:n 4. Lentueen tunnukseen, jossa kalasääksi kantoi taipunutta kalaa kynsissään. Hävittäjälentolaivue 21 tunnusväri on ollut musta, joka on ilmennyt yksikön lentäjien käyttämien huivien ja työpaitojen värinä. Hornet-aikakaudella laivueen nimikkokoneena toimi kalasääksen koristama HN-421. Hävittäjälentolaivue 21 perinnelaivueena voidaan pitää Suur-Merijoen erillistä Maa-lentolaivuetta, joka perustettiin 16. joulukuuta 1929. Suur-Merijoki toimi 1930-luvulla useiden laivueiden toimintakenttänä. Ennen talvisodan syttymistä Suur-Merijoelle perustettiin Lentorykmentti 1, johon myös perinnelaivueemme kuului. Sotien aikana perinnelaivue LLv12 palveli osana Kannaksen Armeijaa osallistuen talvisotaan Fokker CX-kalustolla. Jatkosodassa LLv12 alistettiin Karjalan Armeijalle ja se osallistui muun muassa Tuulosjoen-Syvärin läpimurtoon johtaneisiin taisteluihin. Jatkosodassa konekalustona toimi edelleen Fokker CX sekä Fokker D XXI. Laivueen päätehtäviä talvi- ja jatkosodan aikana olivat tiedustelu- ja yhteistoimintalennot sekä pommitus- ja tulenjohtolennot. Ennen jatkosodan päättymistä sai laivue uudeksi konekalustokseen kotimaisen Myrskyn, jolla se osallistui myöhemmin myös Lapin sotaan. 1944 LLv12 siirrettiin Poriin ja joulukuun 4. päivä 1944 laivueen uudeksi tunnukseksi tuli Hävittäjälentolaivue 11 ja se toimi osana rauhanajan Lentorykmentti 1:tä. Porin kentän tuli toimia vain väliaikaisena tukikohtana, mutta siitä muodostui laivueen tukikohta lopulta 40 vuoden ajaksi. 1960-luvun alussa kokoonpanoihin tehtiin muutoksia ja Hävittäjälentolaivue 21 syntyi 1.5.1962, kun Satakunnan lennoston alaiset laivueet yhdistettiin. Hävittäjälentolaivue 21 toimi alkuvuosikymmeninä ensisijaisesti jatkokoulutuslaivueena, jossa nuoret upseerit ja aliupseerit jatkoivat Ilmasotakoulussa aloitettua lentokoulutusta. Tämän vaiheen tarkoituksena oli luoda yhtenäinen pohja siirtymiselle varsinaiseen taistelu- tai palveluskonekoulutukseen. 1965 Satakunnan Lennoston esikunta siirtyi Tampereelle ja Poriin jäi Hävittäjälentolaivue 21, korjaamo ja osia esikunnasta, jotka kaikki toimivat laivueen komentajan alaisena. Laivue on toiminut historiansa aikana useiden uusien harjoitussuihkukoneiden sekä hävittäjien vastaanottajana. Ilmavoimien ensimmäiset suihkukoneet vastaanotettiin 23.1.1953, kun Vampire-hävittäjät saapuivat Poriin. Viisi vuotta myöhemmin Porissa vastaanotettiin ensimmäisiä Fouga Magister -koneita. Poriin lennettiin myös vuonna 1980 ensimmäiset Hawkit Englannissa koulutettujen suomalaisten lentäjien toimesta. 29.7.1985 Satakunnan Lennoston Porissa olevat osat Hävittäjälentolaivue 21 mukaan lukien siirtyivät uudelle Tampere-Pirkkalan lentokentälle. Kolmen päivän kuluttua siirrosta Hävittäjälentolaivue 21 vastaanotti ensimmäiset Drakenit, jolloin päättyi laivueen 50-luvulta alkanut harjoituskonejakso. Drakenien myötä pääkaupunkiseudun suojaamisesta vastaava Hävittäjälentolaivue 21 sai taistelukonekaluston. Drakenit ottivat operatiivisen vastuun Hawkilta vuonna 1988 luovuttaen sen aikanaan vuoden 1998 alusta Hornetille. Draken, Hawk ja Hornet -kalustolla Hävittäjälentolaivue 21 vastasi lähes kolmenkymmenen vuoden ajan pääosasta Itämerellä tapahtuneesta operatiivisesta päivystyslentotoiminnasta. Merellinen elementti, kansainvälisen ilmatilan haasteet Suomenlahdella ja muutokset toimintaympäristössä sekä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa tulivat Hävittäjälentolaivue 21 päivystysohjaajille tutuiksi. Laivue toimi aktiivisesti päivystystoiminnan kehittäjänä ja valmiuden ylläpitäjänä Pirkkalan tukikohdassa, Helsingissä, Turussa, Porissa ja muilla yhteistoimintakentillä. 7.11.1995 Suomen Ilmavoimat vastaanotti ensimmäiset F-18 Hornet-torjuntahävittäjät Pirkkalassa. Hävittäjälentolaivue 21 toimi merkittävässä roolissa ensimmäisten suomalaisten kotimaisten Hornet-tyyppikurssien järjestäjänä. Pirkkalaan keskittyi tyyppikurssien lisäksi myös HN-asejärjestelmäkurssit sekä alkuvaiheessa simulaattorikoulutus. Hävittäjälentolaivue 21 vastasi ainoasta valtakunnassa olevasta WTT-lentosimulaattorista (pallosimulattori). Hävittäjälentolaivue 21 osallistui ilmavoimien hävittäjätaktiikan kehittämiseen merkittävällä panoksella ja laivueen toimesta käynnistettiin ensimmäiset ilmapuolustusharjoitukset Pirkkalassa. Ilmapuolustusharjoitukset tarjosivat erinomaisen ympäristön kokonaisvaltaiseen hävittäjätaktiikan kehittämiselle. Hornet tarjosi uudenaikaisena hävittäjänä erinomaisen työkalun taktiikoiden kehittämiseen ja ilmataisteluiden syvempään analysointiin. Lennontaltiointijärjestelmien kautta lennot analysoitiin tarkasti ja lukuisat simuloidut ammunnat ja väistöt on opettajien johtamina arvioitu Hävittäjälentolaivue 21 auditoriossa. Pohjanmaan HAKA-alue ja Porin edustan yliäänitoimintaan soveltuva PIPO-alue tarjosivat laivueen hävittäjäkoulutukselle vaihtelevat toimintaolosuhteet. Hävittäjälentolaivue 21 osallistui aktiivisesti kansainväliseen harjoitustoimintaan osana ilmavoimien 2000-luvun kehitystyötä. Frisian Flag Hollannissa, FWIT-harjoitukset Norjassa sekä monet muut KV-projektit ja -harjoitukset täyttyivät usein kalasääksilaivueen miehistä. Suomessa järjestetyissä kansainvälisissä ADEX-ilmapuolustusharjoituksissa Hävittälentolaivue 21 toimi isäntänä vuosina 2003, 2005 ja 2008. Viimeisin laivueen vastuulla ollut KV-harjoitus oli 2014 järjestetty IcelandAirMeet. Hävittäjälentolaivue 21 luopui HW-kalustosta 2005 osana ilmavoimien lentokoulutuksen uudistamista. Yhteyslentue oli tärkeä osa hävittäjälaivueen kokonaisuutta. Henkilöiden ja tavaroiden kuljetukset kotimaassa ja ulkomailla olivat arkipäivää 3. hallilla. Yhteyslentue hoiti laivueemme viimeisimmän konetyypin vastaanoton Sveitsistä, kun Pilatus-koneet saatiin vahvuuteen. Hävittäjälentolaivue 21:n konekalustona on ollut Fouga Magister, Piper Arrow, Saab Safir, Piper Chiefstain, Hawk, Vinka, Draken, F-18 Hornet ja PI-12. Hävittäjälentolaivue 21 lakkautettiin osana puolustusvoimauudistusta 31.12.2014 ja HN-kalusto sekä henkilöstö siirrettiin muihin laivueisiin. Hävittäjälentolaivue 21 perinteiden vaaliminen jäi Satakunnan lennoston vastuulle. Vartioiden, oppien, taistellen, tankaten ja toisia laivuelaisia tukien kuljettiin pitkä yhteinen matka Porista Pirkkalaan. Kalasääkset lentävät yhdessä, aina ja kaikkialla. Tämä taulu on omistettu kaikille omasta mielestään maailman parhaassa Hävittäjälentolaiveessa palvelleille.
You may also like
-
Queen's Diamond Jubilee Flypast Typhoons
11 Sqn; 29 Sqn; 17 Sqn; 3 SqnRAF Leuchars; RAF Coningsby